Voihan pieru.
Blogi ja sen kirous :(
Tein erittäin hienon kirjoituksen ja pohdinnan ja sehän hävisi kuin pieru saharaan!!
Nyt sen huomasin kun olin tutustunut muiden kirjoituksiin ja tulin tänne niitä pohtimaan...
No, pohdin siinä kirjoituksessani, joka oli hitsin pitkä, ja mielestäni ajatuksella kirjoitettu, avoimuutta.
Työskentelin eräällä työpaikalla, jossa esimies loisti poissaolollaan. Hän purjehti paikalle helmat hulmuten ainoastaan silloin, kun työpaikalla oli joku konflikti.
Silloin hänellä oli ainoastaan negatiivista palautetta annettavanaan.
Työpaikalla oli pari ns. pomon vasikkaa, jotka kilpaa juoksivat kertomaan pomolle milloin kukakin teki väärin ja mitä.
Positiivinen palaute oli työpaikalla aivan vieras ja täysin käyttämätön tapa.
Mielestäni esimiehen tulee joskus asettua työntekijöidensä kanssa samalle tasolle, eli tulla ihan tekemään samaa työtä kuin työntekijät. Silloin hän tekee itsensä helpommin lähestyttäväksi. Jos se ei ole mahdollista, niin tulee edes silloin tällöin katsomaan mitä työntekijöilleen kuuluu. Ja samalla näkee työn kuormittavuutta tai työyhteisön ilmapiiriä.
Positiivisen palautteen antaminen on tärkeä työkalu. Tällöin myös negatiivisen palautteen antaminen rakentavasti on helpompaa. Samoin sen vastaanottaminen työntekijän näkökulmasta onnistuu paremmin, eikä avoimuus kärsi ainakaan suuresti.
Työpaikallani otettiin käyttöön työntekijöiden toiveesta osastopalaverit kerran viikossa.
Näin edes jotkut asiat tuli kaikkien tietoon. Tämä edisti avoimuutta työpaikalla.
Esimiehen ominaisuuksiin kuuluu palautteen vastaanottaminen yhtä lailla kuin työntekijöidenkin. Tämäkin lisää avoimuutta työpaikoilla.
Esimiesviestinnän avoimuutta lisää ottamalla käyttöön jokin viestintäkanava, jolla tavoittaa työntekijänsä reaaliajassa. Tosin median käytössä ollessa voi tulla väärinkäsityksiä, joten esimiehen tulee tarkkaan miettiä miten asiat kirjoittaa selkokielellä. Viralliset tiedotteet kannattaa lähettää sellaisenaan tietenkin esimerkiksi sähköpostitse tai blogin kautta. Mutta mikäli on vähän epävirallisempaa tiedotettavaa, niin henkilökohtaisesti koen, että osastopalaverin pitäminen, jos mahdollista, on parempi ratkaisu. Tällöin jokainen voi kysyä, jos jokin asia jää epäselväksi.
Avoimuus on vaikea asia, ja sen toteutuminen hankalaa. Siinä on niin monta tekijää, ja tulee myös muistaa, että se ei ole pelkästään esimiehestä lähtöisin. Tietenkin hänellä on siinä suurin rooli työpaikkansa esikuvana ja johtajana.