Jassoo...
Tutustuin muiden blogeihin ja löysin paljon samoja asioita kuin minulla. Myös paljon uutta opin avoimuudesta.
Käytäntöön vien paljonkin, jos mahdollista.

Erään blogin pitäjän kommentti oli sama, jonka totesin itsekin tutustuessani samaan teokseen kuin hänkin, eli Viestinnästä tietoon- tiedon luominen työyhteisössä. Tämä johtopäätös oli:
"Hyvä johtaja osaa kuunnella, keskustella ja perustella päätöksensä. Kuuntelu ja keskustelu on todella vaikeaa ilman toimivaa vuorovaikutusta."
Tämä on tärkeä pointti, jonka työelämään vien varmasti. Toimivaa vuorovaikutusta ei ikinä voi toitottaa tai kaupitella liikaa!!!

Samoin seuraava kommentti, joka jäi mieleeni erään blogista, on että:

Johtaminen on kommunikointia ja vuorovaikutusta, se on viestintää, aivan samoja asioita, jotka mielletään osaksi sosiaalista mediaan.

(Liisa Veikkolaisen blogi)

Edelleenkin toimivaa vuorovaikutusta pidettiin tärkeänä, kuten monen muunkin blogissa.

Tutustuin työterveyslaitoksen tutkimukseen dialoginen johtaminen innovatiivisuuden tekijänä. Se on mielestäni erittäin hyvä ja ajankohtainen tutkimus. Päätin toteuttaa niitä työelämässäni taatusti. Mikäli en kaikkia osa-alueita niin ainakin suurinta osaa mahdollisuuksien mukaan. Seuraan tutkimusta mielenkiinnolla, sekä sen tuloksia.

Suosittelen jokaiselle tutustua tähän! Laitan tähän suoran lainauksen siitä, ja se mielestäni avaa tätä tutkimusta todella hyvin.

Tutkimusohjelman tavoitteena on luovuus-, innovaatio-, oppimis-, motivaatio- ja johtamisteorioita yhdistämällä luoda dialogisen johtamisen viitekehys, johon nojautuen voidaan paikantaa luovuuden ja innovatiivisuuden edellytyksiä, esteitä ja edistäjiä. Työpaikkojentoimintaympäristöjen muuttuessa kiihtyvällä vauhdilla erilaisten kokemus- ja osaamistaustojen omaavien työntekijöiden osallistuminen toimintojen, tuotteiden ja palvelujen uudistamiseen on tullut yhä tärkeämmäksi organisaatioiden tavoitellessa kestävää kilpailuetua. Dialogisen johtamisen keskeisiä periaatteita ovat arvostava vuorovaikutus, kuuntelu ja osapuolten tasavertainen osallistuminen toiminnan kehittämiseen. Tavoitteena on kannustaa koko henkilöstöä käyttämään ja kehittämään asiantuntemustaan innovaatiotoiminnan hyväksi. Lisäksi dialogisella johtamisella pyritään hyödyntämään myös asiakkaiden ja muiden sidosryhmien näkemyksiä ja asiantuntemusta innovaatiotoiminnassa.

Mielestäni tässä dialogisessa johtamisessa on paljon hyviä asioita ja tämä jos mikä edistää avoimuutta työpaikoilla sekä myös asiakkaiden näkökulmasta. Näistä,  kuten jo mainitsin, otan mahdollisimman paljon komponentteja esimiehenä toimimiseen työkentällä.

Tässäpä minun mietteitäni tässä johtamisen mallien valtameressä. Omakseni koen tämän dialogisen johtamisen mallin.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Huotari, M-L, Hurme, P & Valkonen, T. Viestinnästä tietoon - Tiedon luominen työyhteisössä. 2005. 1. painos. Helsinki: WSOY. [viitattu 13.3.2016].

 

Työterveyslaitoksen tutkimus: Dialoginen johtaminen innovatiivisuuden tekijänä. Saatavilla:

http://docplayer.fi/1602627-Dialoginen-johtaminen-innovatiivisuuden-tekijana.html [viitattu:13.3.2016]

Voihan pieru.
Blogi ja sen kirous :(
Tein erittäin hienon kirjoituksen ja pohdinnan ja sehän hävisi kuin pieru saharaan!!
Nyt sen huomasin kun olin tutustunut muiden kirjoituksiin ja tulin tänne niitä pohtimaan...
No, pohdin siinä kirjoituksessani, joka oli hitsin pitkä, ja mielestäni ajatuksella kirjoitettu, avoimuutta.
Työskentelin eräällä työpaikalla, jossa esimies loisti poissaolollaan. Hän purjehti paikalle helmat hulmuten ainoastaan silloin, kun työpaikalla oli joku konflikti.
Silloin hänellä oli ainoastaan negatiivista palautetta annettavanaan.
Työpaikalla oli pari ns. pomon vasikkaa, jotka kilpaa juoksivat kertomaan pomolle milloin kukakin teki väärin ja mitä.
Positiivinen palaute oli työpaikalla aivan vieras ja täysin käyttämätön tapa.
Mielestäni esimiehen tulee joskus asettua työntekijöidensä kanssa samalle tasolle, eli tulla ihan tekemään samaa työtä kuin työntekijät. Silloin hän tekee itsensä helpommin lähestyttäväksi. Jos se ei ole mahdollista, niin tulee edes silloin tällöin katsomaan mitä työntekijöilleen kuuluu. Ja samalla näkee työn kuormittavuutta tai työyhteisön ilmapiiriä.
Positiivisen palautteen antaminen on tärkeä työkalu. Tällöin myös negatiivisen palautteen antaminen rakentavasti on helpompaa. Samoin sen vastaanottaminen työntekijän näkökulmasta onnistuu paremmin, eikä avoimuus kärsi ainakaan suuresti.
Työpaikallani otettiin käyttöön työntekijöiden toiveesta osastopalaverit kerran viikossa.
Näin edes jotkut asiat tuli kaikkien tietoon. Tämä edisti avoimuutta työpaikalla.
Esimiehen ominaisuuksiin kuuluu palautteen vastaanottaminen yhtä lailla kuin työntekijöidenkin. Tämäkin lisää avoimuutta työpaikoilla.
Esimiesviestinnän avoimuutta lisää ottamalla käyttöön jokin viestintäkanava, jolla tavoittaa työntekijänsä reaaliajassa. Tosin median käytössä ollessa voi tulla väärinkäsityksiä, joten esimiehen tulee tarkkaan miettiä miten asiat kirjoittaa selkokielellä. Viralliset tiedotteet kannattaa lähettää sellaisenaan tietenkin esimerkiksi sähköpostitse tai blogin kautta. Mutta mikäli on vähän epävirallisempaa tiedotettavaa, niin henkilökohtaisesti koen, että osastopalaverin pitäminen, jos mahdollista, on parempi ratkaisu. Tällöin jokainen voi kysyä, jos jokin asia jää epäselväksi.
Avoimuus on vaikea asia, ja sen toteutuminen hankalaa. Siinä on niin monta tekijää, ja tulee myös muistaa, että se ei ole pelkästään esimiehestä lähtöisin. Tietenkin hänellä on siinä suurin rooli työpaikkansa esikuvana ja johtajana.

uusi juttu minulle tämä blogi

Olen siis ihan oudoilla vesillä nyt, mutta en hukkunut silti :)
Valitsin tämän blogin, koska minulla oli google - tili ja tämän luominen oli helpoin.
Blogi eroaa muista kanavista siinä, että se on parempi siinä, että tekstiä voi kirjoittaa enemmän kuin muissa, tämä tavoittaa enemmän ihmisiä, kuin esimerkiksi Facebook, jossa kirjoitukseni näkee vain kaverini.
Tämä on myös selkeämpi kuin muut ja kuvat ovat selkeämmin näkyvillä.

Blogi on mielestäni huono vaihtoehto kasvokkain keskusteluun, muuhun tämä sopii hyvin ja mahdollistaa kaikenlaisen tiedottamisen yrityksen sisällä. Tänne voi luoda ryhmiä, joten käytäväkeskustelut mahdollistuu tämän avulla.
Sähköiset kokoukset blogin avulla mahdollistaa sen, että säästetään paperissa ja kaikki vanhat kokousasiakirjat ovat täällä tallessa ja ne löytyvät helposti.
Samoin sisäiset tiedotteet ja henkilöstölehden jutut. Ne ovat myös helposti löydettävissä. Ja tallennettuina ja tiedotteet saadaan nopeasti ja helposti jaettua. Tiedotteet ovat helposti päivitettävissä ja näin ollen työntekijät saavat aina ajankohtaista tietoa.
Minä voisin hyödyntää blogia omassa esimiestyössäni monella tavalla. Olen mahdollisesti perustamassa ammatillista perhekotia ja näen blogin olevan tärkeä kanava tällä alalla. ¨Niin työntekijät, kuin sijoitetut nuoret saavat äänensä kuuluviin ja kaikille jaettua nopeasti. Minun on helppo saada tieto myös työntekijöilleni pian, koska joskus se on tärkeää tavoittaa kaikki nopeasti.
Blogini ei voisi olla videomuodossa, koska vaitiolovelvollisuus voi rikkoutua äänien takia.

Minä vielä jatkan blogiin tutustumista. Ja saatte hyvinkin neuvoa minua, otan kaiken palautteen rakentavasti vastaan :)
Terveisin, Tiina